Valoa tunnelin päässä.

Kiusaus sitoa bändin tähänastinen diskografia tematiikoiltaan trilogiaksi on suuri. Kun Sink Or Swimillä ryömittiin pohjamudissa ja 59′ Soundilla tuijotettiin omaa turtunutta kuvaa peilistä, niin tällä levyllä astutaan ulos ja huomataan ettei elämä päättynytkään. On siis selvää, että kyseessä on pohjavireeltään positiivisin The Gaslight Anthem albumi.

Positiivisesta pohjavireestä huolimatta albumi on miljööltään tutun melankolinen The Gaslight Anthem paketti. Solisti Brian Fallonin ääneen on tullut itsevarmuutta, sekä mies on kehittynyt koko äänialansa käytössä selvästi sitten edellisen albumin. Tämän voi hyvin huomata svengaavan The Diamond Church Street Choir -biisin lopussa kun miehen äänen annetaan puhjeta komeasti koko kukoistukseensa.

Levyn biisimateriaali kantaa helposti läpi koko albumin. Bändin perusvahvuuden eli vahvojen melodioiden lisäksi biiseihin on tuotu rohkeasti mukaan uusia vaikutteita ja koukkuja, jotka vangitsevat kuulijan huomion. Bändi pärjää hyvin myös mukavuusalueensa ulkopuolella, kuten biisi The Queen Of The Lower Chelseakin osoittaa.

Ei tästä keksi mitään pahaa sanottavaa, sen verran puhtaat jauhot pojilla on pussissa. Täydellinen ja kuuntelua kestävä paketti, joka sopii hyllyyn täydellisesti edellisten albumien jatkeeksi.