Lepakkomies ja varsinkin alakerran luola jossa keikkoja järkätään on moneen venyvä paikka. Viikonloppuna pisti silmään hieman normaalia karvaisempi asiakaskunta ja piripintaan asti täynnä oleva narikka. Harvemmin sinne eksyy myöskään yhtä läjäpäin kotimaisia rock-hemmoja. Tämä kaikki tietysti Psychotropic Caravan Clubin vuoksi. Vaikken ollutkaan tapahtuman kohderyhmän kovinta ydintä, niin silti edellisvuoden lopussa julkaistu Slussenanalysin Aquila Helvetos Asfaltos LP putoili yllättävänkin hyvin. Kyllähän se toimi livenäkin.
Tajusin keikan aikana mikä näissä yhden kulttimainetta nauttivan soittajan ympärillä pyörivissä bändeissä kangertaa. Ne kun useimmiten tuppaavat olemaan enemmän (rockin) korkeakulttuuria ja taidespektaakkelia kuin perinteisen korkeajännitteistä rock n’ rollia. Enkä nyt suinkaan tarkoita, että pitäisin juuri Slussenanalysia mitenkään erityisenä taidebändinä vaan sitä, että se tuskin olisi yhtä laajasti noteerattu ja rock-piireissä vakavasti otettu bändi ilman Lehtisalon kontribuutiota. Go figure.
Alla pari kuvaa keikalta, sekä uusi Himlen Mot Helvete -biisistä tehty video.
In English: Slussenanalys had a gig at Lepakkomies last saturday. I did like their latest LP that was released late last year and they wasn’t a bad band alive either. Though, I doubt that band would not be as popular as it is now without Lehtisalos contribution.
Moderni Elämä valittiin loppuvuodesta yhdeksi bändiksi Rumban ja YleX:n Tulevaisuuden Tusinaan. Ei ollenkaan huono meriitti päästä osaksi tuota nippua. 
No kyllä vain! Vaikkei 
Ydinperheen työmiescore tuntuu putoilevan jengille varsin hyvin. Parin viimevuotisen seiskan jälkeen bändiltä tuli vihdoinkin monien odottama täyspitkä. Eponyymisti nimetty kiekko jatkaa samoilla linjoilla kuin edeltäjänsäkin. Töissä mennään vaikka kyrpä kasvaa otsassa ja pomo vituttaa. Ydinperhe on raikkainta hardcorea jota Suomessa on hetkeen julkaistu.
Kehitysvammaisista koostuva Pertti Kurikan Nimipäivät on ollut framilla koko vuoden. On ollut elokuvaa, C-kasettia, linnanjuhlaa ja nyt loppuvuodesta Osaa Eläimetkin Pieree 7″. Kassut ja leffat on jäänyt tsekkaamatta ja T-paidoissakin löytyy, joten niistä en tiedä. Kuuden biisin pituinen 7″ kuitenkin puhuttelee! Miekkoset laittavat rohkeasti itsensä likoon ja tuloksena on asenteellisinta punkia jota näillä main koskaan on kuultu. Pakko digata, täpönderillä.
Naisnelikon muodostama The Splits yllättyi omien sanojensa mukaan itsekin 
Särkyneet sai 
Listan outolintu on Slussenanalysin 
The Valkyriansin cover-albumi eli Punkrocksteady LP ei ehkä ole ihan niin kunnianhimoinen kuin edeltäjänsä Beat of Our Street, mutta huono se ei ainakaan ole. Bändi soittaa omalla tyylillään läpi punk-kuvastosta löytyviä suosikkejaan. Hyvällä maulla valitut ja sovitetut biisit jaksavat viihdyttää kerta toisensa jälkeen.
Hyvät naiset ja herrat, Kakka-Hätä seitsemänkymmentä seitsemän. Näillä sanoin alkaa vuoden kovin, ja myös esittäjänsä viimeiseksi jäänyt, kokopitkä. Kirjoitin levystä ihan äskettäin, joten en enempiä jaksa siitä turista. Paitsi, että levyltä löytyvä The Rats -käännös on aivan saatanan kova. Tsekatkaa 
