The Distillers – Sing Sing Death House LP. The Distillers on aikavälillä 1998-2007 vaikuttanut jenkkiläinen punkryhmä. Myönnän olevani joskus lapsellinen ja annan ulkomusiikillisten seikkojen vaikuttaa siihen kuinka suhtaudun bändiin. Jos osaisin hävetä paremmin, häpeäisin. Tunnustan, että olen tietoisesti sivuttanut The Distillersin johtuen laulaja Brody Dallen (oikealta nimeltään Bree Pucilowski) ja Rancidin Tim Armstrongin avioeroon johtaneista syistä. En nyt jaksa/viitsi jatkaa niistä enempää avautua, mutta Google varmasti löytää tietoa mikäli aihetta haluaa penkoa. Vuonna 2002 julkaistu Sing Sing Death House on toinen kaikkiaan kolmesta The Distillers -albumista. Hyvä levy, joka pitää sisällään mm. hitit Young Crazed Peeling ja City Of Angels. Molemmista edellä mainitsemistani biiseistä on myös tehty korkealaatuiset musiikkivideot. Suosikkialbumini The Distillers -diskografiasta. Keltainen Jäänsärkijä.
Metallica – Ride The Lighting LP. Junnuikäisenä Metallica on ollut monelle kova juttu. Sitä se oli minullekin. Vuorasin huoneeni seinät Metallica-julisteilla, imin itseeni kaiken mahdollisen trivian, ostin C-kasetit, hankin VHS:t, kyyläsin bootlegit, teippasin pulpettiin postereita, hankin kitaran, kopioin tabulatuurit ja opettelin soittamaan biisit kitaralla. Hyppäsin Metallican kyytiin Black -albumin julkaisun myötä 1991. Metallica sytytti palon musiikkia kohtaan 20-vuotta sitten ja se on palanut aina vain kuumempana – ja tuskin koskaan sammuukaan. Se tarjosi/esitteli pakopaikan, jossa huolet unohtuvat ja kipua ei tunneta. Innostus bändiin lopahti muutamia vuosia myöhemmin punkin astuessa mukaan kuvioihin. Suosikkialbumini kaikista Metallican julkaisuista on …And Justice For All, mutta Ride The Lighting tulee selvänä kakkosena. Levy on tematiikaltaan ja teksteiltään synkin Metallica -albumi (keskeisenä aiheena kuolema). Albumi levytettiin samaan aikaan Mercyful Faten kanssa, jonka onkin kerrottu vaikuttaneen lopputulokseen. Anttila Top Ten, Kamppi.
Mumford & Sons – Sigh No More LP. Blogasin noin vuosi sitten New Music Opportunity -blogiin Mumford & Sons -nimisestä bändistä. Ensikosketus bändiin tapahtui MTV2:lla esitetyn Little Lion Man -musiikkivideon kautta hieman ennen pitkäsoiton ilmestymistä. Levy on täynnä toinen toistaan hienompia biisejä, vahvoja ja koukuttavia melodioita sekä upeita sanoituksia. Kirjoitushetkellä levyltä on irrotettu viisi singleä, joka sekin jo osaltaan kertoo jotain. Siihen, että sain digipackin korvattua vinyyliversiolla vierähti tosin tovi. Hyvin moniulotteista musisointia, josta löytyy tarttumapintaa useammallekin musadiggarille suosikkigenrestä riippumatta. Keltainen Jäänsärkijä.
