Syksyn aikana alkoi levykauppoihin valumaan enemmänkin Music On Vinyl -tarralla varustettuja levyjä. Ensin ajattelin että kyseessä on jonkinlainen Sonyn kamppis, jossa muutamasta valikoidusta vinyylistä tuotetaan high fidelity -tasoinen uudelleenjulkaisu. Viimeisen päälle prässättyjä 180g järkäleitä gatefold -kansilla, kyllähän siinä iso raha taustalla haiskahti.
Kyseessä ei kuitenkaan ole sen enempää Sony kuin suoranaisesti mikään muukaan levy-yhtiö, vaikka Sony onkin Music On Vinylin kautta julkaisun hyvin haltuun ottanutkin. Music On Vinyl on kokonaan oma puulaakinsa, joka on perustettu (kuten nimikin kertoo) puhtaasti vinyylijulkaisuja varten. Yhtiö tekee yhteistyötä useiden eri levy-yhtiöiden kanssa julkaisten näiden omistusoikeuksien alaisia äänitteitä korkealaatuisina vinyyliversioina oman brändinsä alla. Kansitaiteissa jäljitellään originaalijulkaisua mahdollisimman tarkasti eikä lähdetä sooloilemaan tai pilaamaan muutenkaan alkuperäistä fiilistä.
Toistaiseksi ei ainakaan voi valittaa. Yhtiön katalogista löytyy esim. Bob Dylanin yhdeksän ensimmäistä pitkäsoittoa uudelleenmasteroituina mono-versioina, Johnny Cashia sekä yksi markkinoiden kattavimpia northern soul -kokoelmasarjoja, Northern Soul Story 1-4 vain muutamia mainitakseni. Todella mässyjä pakkauksia, jotka saavat vinyylipetterin kusemaan hunajaa. Koko katalogia voi tarkastella suoraan yhtiön nettisivuilta. Levykaupoista ainakin Stupido Shop on ottanut yhtiön julkaisut vastaan kiitettävän ennakkoluulottomasti, josta iso käsi Stupidolle. Muutaman julkaisun kävinkin poistamassa, suosittelen samaa muillekin.




