Kerroin aiemmassa postauksessa Brody Dallen uudesta Spinnerette -projektista.
En yleensä puhu bändeistä projekteina elleivät ne onnistu täyttämään projektin tunnusmerkkejä. Harva bändi onnistuu nämä tunnusmerkit täyttämään, koska se vaatisi että projektilla on tarkkaan määritelty alku ja loppu sekä jokin tietty määränpää mikä halutaan saavuttaa. Tässä tapauksessa termin käyttö on kuitenkin ihan luvallista tai ainakin oikeutettua. Kyse on ex-The Distillers rouvan, nykyisen Spinnereten levottoman tuhkimon, semi-sooloprojektista, jolle ei ole Brodya lukuun ottamatta määritelty muuta kiinteää kokoonpanoa. Bändi koostuu Brodyn mukaan soittajista joiden kanssa hän milloinkin haluaa työskennellä.
Bändi on siis perustettu vuonna 2007 eli 3-4 vuotta The Distillersin hajoamisen jälkeen. Esikoinen, Ghetto Love EP, julkaistiin digitaalisena versiona bändin virallisten verkkosivujen kautta heti seuraavana vuonna. EP:n mukana tuli myös video Ghetto Love -nimikkobiisistä. Vuonna 2009 bändi julkaisi debyyttipitkäsoiton, Spinnerette LP:n Anthem Recordsin kautta.
Tällä hetkellä kokoonpanoon kuuluu Brodyn lisäksi kitaristi Tony Bevilacqua, basisti Alain Johannes sekä rumpali Jack Irons. Jack Irons on tuttu varhaisilta Red Hot Chili Peppers -albumeilta, joissa hän nakutteli rumpupatteristoaan. Hän on työskennellyt myös Joe Strummerin kanssa tämän on-off -tyyppisessä rockabilly-projektissa, The Latino Rockabilly Warissa. Kitaristi Tony Bevilacqua on Dallen entinen bändikaveri The Distillers -ajoilta. Itse asiassa Tony oli mukana ainoastaan bändin viimeiseksi jääneellä ja mielipiteitä jakavalla Coral Fang LP:lla. Alain Johannes on vaikuttanut uransa aikana useissa yhteyksissä ja yhtyeissä mukaan lukien Queens of the Stone Age ja Kelly Clarkson. Mies on istunut myös tuottajan pallilla ja äänittäjänä ollen näin kätilönä auttamassa Arctic Monkeysin Humbugia maailmaan.
Spinnerettessä on Dallen aiempaan bändiin verrattuna huomattavasti enemmän kaupallista potentiaalia ja bändin musisointia onkin hyödynnetty ainakin Marc Jacobsin muotinäytöksessä. Soundi on myös selvästi The Distellersia suurempi ja painostavampi. Ilkeämielinen voisi ajatella tätä naispuolisen Good Charlotten esiasteena – puritaanit ovatkin syyttäneet Dallea itsensä myymisestä. Itse en kuitenkaan antaisi näille väitteille juurikaan painoarvoa, koska aina löytyy tyyppejä joita irtiotot ja suunnan muutokset ärsyttävät.
Mikäli Spinnerette ei ole aiemmin tuttu kannattaa bändiin ehdottomasti tutustua. Epäilevät Tuomaat sekä Euro Shopper -energiajuomia litkivät pikkunilkit voivat kuunnella Spinnerette LP:n turvaetäisyydeltä Spotifysta. Suotavaa kuitenkin olisi siirtyä musiikkivideoiden kautta suoraan levykauppiaan laareille ja käydä poimimassa levy pukinkonttiin.