Kuten varmaan osa vielä muistaakin, niin kerroin ennen taannoin levyhankinnoistani noin kerran viikossa ilmestyneissä postauksissa. Joskus viime kesänä, parin kuukauden harkinnan jälkeen, laitoin postaukset telakalle, koska niiden tekeminen alkoi herättämään liiaksi fiiliksiä velvollisuudesta ja itsensä toistamisesta. Ei hyvä, koska blogaamisenhan tulisi olla mukavaa ja palkitsevaa. Sellaista lupsakkaa amatööripohjalta vedettyä perseilyä. Oma blogaamiseni asemoituu jonnekin henkisen outletin ja harrastuksen välimaastoon. Haluan saada itseni pohtimaan kaikkea kuulemaani ja kaivaa siitä esiin sen ytimen, joka musiikista milloinkin tekee niin hyvää, huonoa tai keskinkertaista.

Haluaisin olla kirjoituksissani yhtä säännöllinen kuin Jouni, kirjoittaa nokkelasti ja mielenkiintoisesti kuten Antti ja olla aina yhtä ajankohtainen kuin Tomi.

Olen sen verran itsekäs, että teen tätä ensisijaisesti itselleni, mutta ilman teitä arvon lukijoita tuskin jaksaisin tätäkään kirjoittaa. Kiitos siis juuri Sinulle. Olet katalyyttini.

Rakkaudella,

- Mikko

In English: Just some girly talk for readers and prolog for upcoming (weekly) posting serie.