Brittiläis-ranskalainen Deadline on aina ollut kova keikkailemaan Saksassa. Edellisen seitsemän vuoden keikoista Euroopassa Saksan osuus on reippaasti yli puolet (132 / 200). Niinpä bändi julkaisi viime vuoden puolella lapinpolttajille omistetun keikka-dvd:n, joka nauhoitettiin vuonna 2008 Chemnitzissä. Keikka Chemnitzin AJZ:ssa oli bändin kahdeksas, joten ihan ensimmäistä kertaa yhtye ei keikkaa kuvattaessa näille lauteille kavunnut.

Bändiä katsomassa ollut yleisö on yllättävän heterogeenista. Mukana pitissä näkyy nuoria, vanhoja, miehiä, naisia, punkkareita, skinejä ja joitain rastapäisiä hippejä. Varsinainen keikkataltiointi on kuvan- ja äänen laadultaan selvästi keskitasoa parempaa materiaalia. Laatua voi luvan kanssa pitää jopa ihan hyvänä. Tätä tästä kulttuuririennosta useamman kameran voimin  ikuistettua taidenautintoa häiritsee ajoittain hätäinen ja levoton leikkaus, johon ei onneksi kiinnitä enää niin paljoa huomiota ärsytyskynnyksen ylityttyä.

Bändi soittaa melko tarkasti 1h 2min kestävän setin, joka koostuu tasaisesti bändin ensimmäisistä nauhoituksista aina kuvauspäivänä julkaistuun We’re Taking Over -kokoelmaan. We’re Taking Over -kokoelma sisältää neljän studiossa äänitetyn biisin lisäksi 13 liveversiota aiemmilta albumeilta tutuista raidoista. Keikka on hyvä, mutta taltiointi liian kliininen. Hiki, jatkuva töniminen ja roiskuvan juoman määrä ei välity tallenteelta oikeastaan mitenkään kotikatsomoon asti. Tätä voidaan tietysti pitää katsojasta riippuen hyvänä tai huonona asiana. Henkilökohtaisesti pidän sitä huonona.

Liz ei ole laulajana kovinkaan hyvä ja hänen maneerinsa ovat ärsyttäviä. Punkbändin solistina hänen äänihuulistaan irtoava ääni ja habitus kuitenkin toimii ihan mainiosti. Varsinkin yhdistettynä tytsymäiseen tanssahteluun on ainakin miespuolinen yleisö myytyä miestä. Studiossa purkitettujen biisien enemmän taustalle jäävät soolot ja kahden kitaran edut tulevat livetilanteessa paremmin esiin ja välillä joutuukin olemaan hieman ihmeissään kaiken sen tiluliluttelun määrästä biisien väliosuuksissa.

Levyn bonareista löytyy samassa paikassa vuotta aiemmin kuvatut versiot joistain varsinaisen keikkataltioinninkin puolelta löytyvistä biiseistä. Mukana myös saksalaisella-aksentilla tehty haastattelu ja kuva-galleria.

Hintansa väärti.